Talven Tullen
Maria Kausalainen, Minna Mäkelä
Pihatalon Studio
17.04.2009-10.05.2009

” Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.” Job 14:1-2


Näyttelyssämme Talven Tullen kahden taiteilijan, Maria Kausalaisen ja Minna Mäkelän, ajatukset ovat olleet hiljaisuuteen nojaavia. Talvi on vuodenaika jolloin hiljaisuuteen käpertyminen tuntuu luontevalta. Pimeys täyttää näkökentän hiipien sisälle, osaksi kehoa. Voimme nojata pimeyteen, etsiskellä ajatuksia, itseämme suurempia tai sitten suojautua kääriytymällä viltteihin ja suuriin unelmiin. Talvi on samanaikaisesti ulkoinen ja sisäinen, ja siksi teoksemmekin asettuvat tilaan joka seilaa näiden kahden sataman välimaastossa.

Maria Kausalaisen teoksessa Paluu viitataan Kittilästä kotoisin olevan toisen taiteilijan, Kalervo Palsan samannimiseen teokseen. Siinä mies hiihtää huoneessa lumihangessa, ulkoinen on muuttunut sisäiseksi. Kausalaisen teoksessa jäljelle ovat jääneet sukset ja ihmisen läsnäolosta viestivät suksiin jääneet saappaiden painaumat. Kotiinpaluu on herkkä paikka. Suolainen latu on kuin silmistä valuvien kyyneleiden maku rohtuneen hiihtäjän huulilla.

Minna Mäkelän teoksissa sarjasta Kääriytyminen ihmishahmot ovat suojanneet itsensä, rajanneet oman tilansa suuremmasta. Näin he pystyvät tuntemaan kehoaan rajaavan tilan seinämät. Seinämät joihin nojaaminen on hetkellinen lohtu ja voimavara. Teossarjassa Nojauspintoja ihmishahmo nojaa materiaan, pimeyteen ja sieltä itsensä ulkopuoliseen ympäristöön vaihtuvien heijastuspintojen kautta.

Teoksemme käsittelevät intiimejä, henkilökohtaisia kokemuksia suhteessa vallitsevaan ympäristöön, jonka väistämätön osa intiimitkin kokemukset ovat. Maria Kausalaisen Vaaroissa yhdistyvät kotimaisemat maailman uutisiin, katastrofeihin ja ihmiseloa uhkaaviin kauhukuviin. Maisema on pysyvä ja lohdullinen mikä tuo kuviin pilkahduksen toivoa. Toivoa etsitään myös Mäkelän teoksessa Somewhere Over The Rainbow- Two Meters Away. Teoksessa yritetään tuoda unelmia lähemmäksi ja nähdä se mihin jo melkein käsikin tavoittaa.


” Tässä elämä on, oma kallis ja tarpeeton. Joki joutava laineillaan mua lastuna vie mukanaan, ja ensin mä vapisin aaltojen alla. Opin olemaan antautumalla. Pohjallakaan ei yksinään olla: alakulo on seurana haikeuden.”
PMMP: Tässä elämä on


Tiedustelut:
Maria Kausalainen, maria.kausalainen@gmail.com, 050-5733875
Minna Mäkelä, kierrin@hotmail.com, 050-3681234